Extra: Sota Ukrainassa ja mielen hyvinvointi. Vieraana Ferdinand Garoff.

Sota ja kriisi Ukrainassa herättää monenlaisia tunteita ja reaktioita kuten epävarmuutta, turvattomuutta, epäoikeudenmukaisuutta, surua ja vihaa. Kaikki eivät koe asioita samalla lailla. On tärkeä kunnioittaa sekä omia että toistemme reaktioita. Itsensä rauhoittamisessa voi auttaa esimerkiksi tilanteesta puhuminen, medioiden seuraamisen rajoittaminen, arkirutiinit, liikunta ja rentoutumisharjoitukset.

Jaksossa Nina Lyytinen keskustelee Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa akuutista kriisitilanteesta ja sodasta Ukrainassa sekä mielen hyvinvoinnin tukikeinoista. Jakso on äänitetty 25.2.2022.

Lue lisää
81. Miten antaa parempaa palautetta? Vieraana Jarkko Rantanen.

Oletko saanut joskus huonoa palautetta? Tai huonosti annettua palautetta? Miten koit sen? Palautteen antaminen ja varsinkin vastaanottaminen on monille vaikeaa. Moni myös haluaisi saada enemmän palautetta. Palautteen antaminen on onneksi taito, jota voi oppia.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee palautteen antamisesta ja sen vastaanottamisesta psykologi, valmentaja, tietokirjailija Jarkko Rantasen kanssa.

Palautetta on monenlaista, esimerkiksi arjen jatkuvaa, pienempää kannustusta ja toisaalta rakentavaa ja kehittävää, joka tavoittelee selkeämmin muutosta toiminnassa. Kaikenlaisessa palautteessa on hyvä pyrkiä täsmällisyyteen ja konkretiaan.

Lue lisää
80. Miten huoltaa parisuhdetta? Vieraana Mikael Saarinen.

Miten huollat ja huollatte parisuhdettanne? Hyvinvoiva parisuhde tarvitsee yhteyttä toiseen, tunnetta tärkeydestä ja siitä, että saa tukea toiselta - vastavuoroisesti. Suhteen kestäessä nämä kaikki voivat heiketä, jos niistä ei pidetä huolta ja huolleta.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee parisuhteesta ja sen huoltamisesta psykologi, psykoterapeutti, tietokirjailija Mikael Saarisen kanssa. Saarinen on kirjoittanut aiheesta yhdessä Kari Kanalan kanssa tietokirjan Parisuhdekorjaamo (Otava 2021).

Parisuhteen yhteyden, tuen ja tärkeyden mureneminen kehittyy usein hitaasti. Sen voi kuitenkin huomata ja se ei ole mitenkään väistämätöntä. Parisuhdetta eri tavoin huoltamalla voi säilyttää yhteyden, tuen ja tärkeyden.

Lue lisää
79. Työelämän kiihtyminen. Vieraana Saija Mauno.

Työn kiihtyminen, intensiivistyminen on monimuotoinen ilmiö, johon liittyvät työtahdin kiristymisen lisäksi kasvaneet vaatimukset mm. itseohjautuvuudelle oman työn toteuttamisessa ja työuran hallinnassa, oppimiselle ja multitaskaamiselle. Työhön on siis yksinkertaisesti panostettava monin tavoin aikaisempaa enemmän. Liiallinen työn intensiivistyminen voi heikentää työhyvinvointia.

Keskustelen työn ja työelämän kiihtymisestä Tampereen yliopiston työ- ja organisaatiopsykologian professori Saija Maunon kanssa. Hän johti syksyllä 2021 päättynyttä Suomen Akatemian rahoittamaa nelivuotista tutkimushanketta työn intensifikaatiosta ja sen hallinnasta itsesäätelyn voimavaroilla.

Työn tuunaus, itsesäätely ja työstä irrottautuminen voivat suojata työn kiihtymisen haitallisilta vaikutuksilta, ainakin hieman. Organisaatioissa tuleekin tiedostaa työelämän kiihtymisen kielteiset vaikutukset ja pyrkiä vähentämään niitä.

Lue lisää
78. Itsetuntemus. Vieraana Marjo Pennonen.

Kuka minä olen? Itsetuntemus on yksilön ymmärrystä itsestä - siitä kuka ja millainen hän on. Se on kykyä havaita ja tunnistaa erilaisia asioita itsestä, esimerkiksi omien tarpeiden, kykyjen ja tunteiden tunnistamista.

Keskustelen itsetuntemuksesta työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennosen kanssa. Marjo on kirjoittanut tietokirjan itsetuntemuksesta apua työhyvinvointiin.

Itsetuntemus vastaa muun muassa kysymyksiin: Kuka ja millainen olen? Miten ja miksi tunnen, koen ja käyttäydyn eri tilanteissa tietyillä tavoilla? Hyvä itsetuntemus auttaa omien vahvuuksien, voimavarojen ja kehittämiskohteiden tunnistamisessa.

Pysähtyminen pohtimaan omia vahvuuksia, haasteita, itselle tärkeitä asioita, sekä sitä mihin haluaisi aikaansa käyttää, auttaa tekemään päätöksiä ja itsensä näköisiä valintoja. Tämä auttaa elämään elämää, joka sopii juuri sinulle.

Lue lisää
Erikoisjakso. Psyykenlääkkeet masennuksen hoidossa. Vieraana Saara Rannanpää.

Kaupallinen yhteistyö: Janssen

Masennus on kansantautimme. Kasvava määrä ja yhä nuorempia ihmisiä jää masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Inhimillinen kärsimys ja yhteiskunnan kustannukset ovat suuria.

Tässä jaksossa keskustelen psyykenlääkkeistä ja masennuksen hoidosta proviisori, farmakologian dosentti ja Janssenin lääketieteellinen asiantuntija Saara Rannanpään kanssa.

Masennus voidaan jakaa oirekuvan mukaisesti lievään, keskivaikeaan tai vaikeaan masennukseen. Lievää masennusta sairastava selviää usein vielä arkielämästä, työstä ja/tai opinnoista ja kykenee ylläpitämään ihmissuhteita. Keskivaikean ja vaikean masennuksen oireet heikentävät usein toimintakykyä ja myös ihmissuhteita.

Masennuksen hoito riippuu sen vakavuudesta. Keskivaikeassa ja erityisesti vaikeassa masennuksessa lääkehoito on suositeltava osa hoitoa. Lääkehoidon lisäksi masennusta voidaan hoitaa erilaisilla neuromodulaatio-hoidoilla, psykoterapialla, psykososiaalisella tuella, liikunnalla ja terveillä elämäntavoilla.

Lue lisää
77. Ympäristötunteet ja ilmastoahdistus. Vieraina Kaisu Paulanto ja Sanni Saarimäki.

Moni meistä kokee huolta ja jopa ahdistusta ympäristön tilasta ja ilmastonmuutoksesta. Se on normaali reaktio sille, mitä ympäristölle on tapahtumassa - ei merkki yksilön sairaudesta tai heikkoudesta.Ympäristötunteet ovat luonnollisia ja samanlaisia kuin mitä koemme suhteessa muihinkin asioihin.

Ympäristötunteista ja ilmastoahdistuksesta psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat neuropsykologian erikoispsykologi (PsL), kliinisen mielenterveyspsykologian erikoispsykologi (valmistuminen kevät 2022), Psykologiliiton eko- ja ympäristöpsykologian ammatillisen työryhmän jäsen, somen roskajuoksija Kaisu Paulanto sekä psykologi (PsM, FM), Tunne ry:n perustajajäsen ja hallituksen puheenjohtaja, Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki.

Jos ympäristöahdistuksen kanssa jää liian pitkäksi aikaa yksin ja ei löydä omaa kanavaa purkaa sitä, voi se lisätä riskiä mielenterveysongelmiin. Omat haastavat ympäristötunteet kannattaa ensin pysähtyä kohtaamaan rauhassa ja sitten miettiä, mitkä voisivat olla omaan elämäntilanteeseen sopivia ja mahdollisia keinoja toimia, yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Lue lisää
76. Palautuminen ja staycationit. Vieraina Anniina Virtanen ja Satu Järvelä.

Kaupallinen yhteistyö: Scandic Hotels

Oletko sinä irrottautunut arjen rutiineista staycationilla eli lyhyellä lähilomalla? Staycationit ovat suosittuja. Niistä voi saada piristysruiskeen arjen keskelle ja mahdollisuuden irrottautua ja palautua työstä ja arjen kuormituksesta.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina ovat psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija, Työterveyslaitoksen tutkija ja tietokirjailija Anniina Virtanen sekä Scandic Grand Central Helsinki -hotellin johtaja Satu Järvelä.

Lomat ovat hyvä keino palautua stressistä ja kuormituksesta. Palautuminen tukee hyvinvointia ja terveyttä sekä työssä jaksamista ja suoriutumista. Sekä lyhyet että pitkät lomat tukevat palautumista. Lomien myönteiset vaikutukset kuitenkin haihtuvat nopeasti. Kannattaakin miettiä, miten palauttavia jaksoja voi lisätä arkeen tasaisemmin pidempien lomien lisäksi.

Lue lisää
75. Kenen elämää elät? Vieraana Marjo Pennonen

Pohditko usein mitä muut sinusta ajattelevat? Vaikuttaako se siihen, miten elät ja olet? Täytätkö silloin vain muiden odotuksia? Kenen elämää silloin elät?

Tästä psykologi Nina Lyytisen vieraana keskustelemassa on työterveyspsykologi (PsT, KM) ja kirjailija Marjo Pennonen. Marjo ja Nina käsittelevät aihetta psykologisella otteella ja Marjon tuoreen kirjan Parempaa saatte hakea päähenkilön Kaisan toimintaa pohtien. Kaisan ajatuksissa ja elämänvalinnoissa se, mitä muut hänestä ajattelevat, on keskeisessä asemassa.

Parempaa saatte hakea on kevyt ja viihdyttävä romaani. Siitä huolimatta kirja käsittelee meitä monia koskettavia aihealueita kuten epävarmuutta, riittämättömyyden tunteita, kiillotetun ulkokuoren pitämistä yllä ja myös kohtuuttomia odotuksia muita kohtaan. Näistä ei välttämättä puhuta kahvihuoneessa tai edes läheisten ystävien kanssa. Se on salaisuus, joka piilotetaan kuoren alle.

Lue lisää
74. Miten tukea työkykyä silloinkin, kun se on heikentynyt? Vieraina Anu Suutela-Vuorinen ja Marjo Wallin.

Kaupallinen yhteistyö: Elo

Jokaisen meistä työkyky muuttuu ja vaihtelee. Joskus se on heikompi, syystä tai toisesta. Työkyvyttömyyden taustalla on aina inhimillistä kärsimystä. Sen taloudelliset seuraukset ovat myös yhteiskunnallisesti mittavat.

Tämän jakson aiheena on se, miten työkykyä voidaan tukea myös silloin, kun se on heikentynyt. Tästä psykologi Nina Lyytisen kanssa keskustelemassa ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen palveluiden johtaja Anu Suutela-Vuorinen ja työkykyjohtamisen kehittämispäällikkö Marjo Wallin.

Työpaikoilla voidaan tukea työkykyä mm. hyvällä ja inhimillisellä johtamisella, jonka keskiössä ovat luottamus ja välittämisen ilmapiiri. Työn kuormitus- ja voimavaratekijöistä on tärkeä puhua avoimesti ja miettiä ennakoivasti ratkaisuja työn muokkaamiseen ja osatyökykyisyyden tukemiseen. Osatyökykyisten työmarkkinat ovat Suomessa vielä kehittymättömät, vaikka tukimuotoja on olemassa.

Lue lisää
73. Rajojen asettaminen. Vieraana Ronnie Grandell.

Onko sinulle vaikea sanoa ei muiden pyyntöihin ja vaatimuksiin töissä tai ihmissuhteissa? Koetko rajojen asettamisen vaikeaksi? Vaikeuksien taustalla voivat vaikuttaa ikävät tunteet kieltäytymisestä, haitalliset uskomukset, taipumus sovinnollisuuteen ja puutteelliset rajojen asettamisen taidot. Näitä taitoja voi onneksi kehittää harjoittelemalla.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytinen keskustelee rajojen asettamisesta ja jämäkkyystaidoista työterveyspsykologi, johtajuuscoach ja tietokirjailija Ronnie Grandellin kanssa.

Omia rajojen asettamisen taitoja kannattaa kehittää. Jos jatkuvasti teet muiden töitä ja laitat toisten tarpeet omien edelle, se voi heikentää oma hyvinvointia sekä johtaa siihen, että omille tarpeilla ja itselle tärkeille asioille ei jää aikaa.

Lue lisää
72. Miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Vieraina Katja Ekman ja Tanja Rokkanen.

Kaupallinen yhteistyö: Elo

Strategisen työkykyjohtamisen tavoitteet linkittyvät liiketoiminnan tavoitteisiin ja ne ovat mitattavissa. Henkilöstöjohtaminen ei ole siitä irrallista, eikä tarkastelussa ole vain yksilöiden terveydentila.

Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikko Katja Ekman ja johtava asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen.

Strategista työkykyjohtamista ei voi ulkoistaa. Yrityksen tulee johtaa sitä sekä tehdä yhteistyötä strategisten kumppanien kuten työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa. Konkreettisesti strategisen työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät viivan alla: sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa.

Lue lisää
71. Keskenmeno. Vieraina Riikka Airo ja Maiju Tokola.

Millainen kokemus keskenmeno on psyykkisesti? Miten ja keihin se vaikuttaa? Moni keskenmenon kohdannut kertoo empatian puutteesta ja yksinjäämisen tunteesta. Keskenmeno nähdään fysiologisena tapahtumana ja psyykkinen tuki jää usein saamatta.

Tämän jakson aiheena ovat keskenmeno ja siihen liittyvät psyykkiset reaktiot. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat psykologi, psykoterapeuttikouluttaja Riikka Airo ja psykologi, psykoterapeutti Maiju Tokola.

Keskenmenossa kyse paljon muustakin kuin keskeytyneestä raskaudesta. Kokemukset keskenmenosta ovat yksilöllisiä. Raskaana oleva ja hänen läheisensä ovat raskautta odottaessa ja sen kehittyessä muodostaneet kiintymyssuhteen tulevaan lapseen tai unelmaan lapsesta. Keskenmeno on raskausviikoista riippumatta surua aiheuttava kokemus, joka on monille hyvin raskas ja traumaattinen.

Lue lisää
70. Inhimillisempää työelämää työkykyjohtamisella. Vieraina Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

* Kaupallinen yhteistyö: Elo

Onko uupumuksesta tullut osa nykyaikaista työkulttuuria? Onko työelämässä jotakin sellaista, mikä ajaa ihmiset uupumuksen partaalle? Nykyään työelämässä korostuvat aiempaa enemmän psykososiaaliset kuormitustekijät. Odotukset työlle ja siinä menestymiselle voivat olla myös aiempaa suuremmat.

Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten työpaikoilla voidaan rakentaa inhimillistä työkulttuuria ja tukea työhyvinvointia työuupumuksen sijaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

Työkykyyn vaikuttavat työpaikan olosuhteet, kuten työmäärä, johtaminen, viestintäkulttuuri, sosiaaliset suhteet ja arvot sekä myös yksilölliset tekijät. Työkykyjohtaminen on käytännön hyvää johtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi ymmärretään ihmisten erilaisuus, motivaatiotekijät ja voimavarat, ja jossa puututaan rohkeasti ja ennakoivasti työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin.

Lue lisää
69. Itsensä mittaaminen ja hyvinvointi. Vieraana Hanna Markuksela.

Oletko mitannut ja seurannut omaa hyvinvointiasi? Itsensä mittaamisella tavoitellaan usein motivaatiota liikuntaan, unen parantamista tai parempaa stressinhallintaa. Moni itsensä mittaaja on havahtunut siihen, että ei saa riittävästi unta tai liikkuu liian vähän tai liian paljon. Mittaaminen voikin parhaimmillaan toimia hyvänä tukena oman hyvinvoinnin edistämisessä.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on psykologi, traumapsykoterapeutti, kouluttaja ja tietokirjailija Hanna Markuksela.

Nina ja Hanna keskustelevat siitä miten itsensä mittaamista voi hyödyntää oman hyvinvoinnin tukena. Hanna on kirjoittanut kirjan Suorituskyvyn salaisuus - Vireystilan säätelyn avulla huipputuloksiin (Tammi, 8/2021).

Itsensä mittaaminen auttaa ymmärtämään oman toiminnan vaikutuksia hyvinvoinnin eri alueilla. Mittaaminen voi motivoida hyvien valintojen toistamiseen ja huonoista valinnoista pois oppimiseen.

Lue lisää
68. Miten onnistut nettideittailussa? Vieraana Angela Ahola.

Miten onnistua nettideittailussa? Neittideittailu eroaa monella tapaa perinteisestä deittailusta. Netissä laaja tarjonta voi asettaa haasteita sekä treffikumppanin valinnalle että löydetyksi tulemiselle.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on ruotsinsuomalainen psykologian tohtori ja tietokirjailija, Ruotsin TV:stakin tuttu Angela Ahola. Nina ja Angela keskustelevat siitä, miten onnistua nettideittailussa. Angela on kirjoittanut kirjan Digirakkautta: Opas onnistuneeseen nettideittailuun. Tutkimustiedon lisäksi kirjan pohjana toimivat hänen kokemuksensa sadalta nettideitiltä.

Lue lisää
67. Monimuotoiset perhesuhteet ja perheiden hyvinvointi. Vieraina Lotta Heiskanen ja Saara Salo.

*Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Keitä sinun perheeseen kuuluu? Jokainen määrittelee perheensä itse. Perhesuhteita määrittävät emotionaaliset kiintymyssuhteet, tunnesiteet. Perheet ovat moninaisia. Suomessa joka kolmas perhe ei vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa moninaisista perhesuhteista ja perheiden hyvinvoinnista keskustelemassa ovat Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Lotta ja Saara työskentelevät Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Perheet kohtaavat arjessa erilaisia haasteita ja kuormitustekijöitä. Näitä voivat olla vanhemmuuden liittyvät haasteet, huoli lapsesta, vuorovaikutusongelmat, taloushuolet ja erilaiset kriisit. Mitä enemmän perheessä on kuormitusta, sitä enemmän se haastaa perheen vuorovaikutussuhteita. Perheiden voimavaroja ja riittävän hyvää vanhemmuutta tukevat hyvä vuorovaikutus, toisten arvostava ja kunnioittava kohtelu sekä turvallisuus.

Lue lisää
66. Pitkittyneet toiminnalliset oireet. Vieraana Sanna Selinheimo.

Toiminnalliset häiriöt ovat laaja sateenvarjokäsite moninaiselle joukolle erilaisia oiretiloja. Pitkittyessään toiminnalliset oireet heikentävät elämänlaatua ja vaikuttavat myös työ- ja toimintakykyyn.

Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Sanna Selinheimo. Keskustelemme Sannan kanssa pitkittyneistä toiminnallisista oireista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin. Hän väitteli hiljattain fyysisten oireiden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä.

Toiminnalliset oireet ovat kehon fysiologisia reaktioita, joita on ajoittain kaikilla esimerkiksi stressi- ja kuormitustilanteissa. Oireita ovat mm. erilaiset kivut, vatsan toimintahäiriöt, lihasjännitys, hengitysoireet, iho-oireet, univaikeudet ja kognitiiviset oireet kuten keskittymisvaikeudet. Toiminnalliset oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Oireista kärsiviä voidaan auttaa saavuttamaan elämänlaatua ylläpitävä hoitotasapaino mm. psykoterapeuttiselle tuella.

Lue lisää
65. Miten tukea (nuorta) mieltä töissä? Vieraina Sanna-Mari Myllynen ja Tuija Turunen.

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Mielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen.

Lue lisää