Psykopodiaa: psykologia podcast — Psykologi Nina Lyytinen

Psykologi Nina Lyytinen

Julkaisut – podcast

68. Miten onnistut nettideittailussa? Vieraana Angela Ahola.

Miten onnistua nettideittailussa? Neittideittailu eroaa monella tapaa perinteisestä deittailusta. Netissä laaja tarjonta voi asettaa haasteita sekä treffikumppanin valinnalle että löydetyksi tulemiselle.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraana on ruotsinsuomalainen psykologian tohtori ja tietokirjailija, Ruotsin TV:stakin tuttu Angela Ahola. Nina ja Angela keskustelevat siitä, miten onnistua nettideittailussa. Angela on kirjoittanut kirjan Digirakkautta: Opas onnistuneeseen nettideittailuun. Tutkimustiedon lisäksi kirjan pohjana toimivat hänen kokemuksensa sadalta nettideitiltä.

podcastNina Lyytinen9. elokuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Angela Ahola, digirakkautta, nettideittailu, parisuhdeKommentoi

67. Monimuotoiset perhesuhteet ja perheiden hyvinvointi. Vieraina Lotta Heiskanen ja Saara Salo.

*Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Keitä sinun perheeseen kuuluu? Jokainen määrittelee perheensä itse. Perhesuhteita määrittävät emotionaaliset kiintymyssuhteet, tunnesiteet. Perheet ovat moninaisia. Suomessa joka kolmas perhe ei vastaa perinteistä käsitystä ydinperheestä.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa moninaisista perhesuhteista ja perheiden hyvinvoinnista keskustelemassa ovat Terveystalon pääkaupunkiseudun johtava psykologi-psykoterapeutti Lotta Heiskanen ja psykologian tohtori, psykoterapeutti Saara Salo. Lotta ja Saara työskentelevät Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

Perheet kohtaavat arjessa erilaisia haasteita ja kuormitustekijöitä. Näitä voivat olla vanhemmuuden liittyvät haasteet, huoli lapsesta, vuorovaikutusongelmat, taloushuolet ja erilaiset kriisit. Mitä enemmän perheessä on kuormitusta, sitä enemmän se haastaa perheen vuorovaikutussuhteita. Perheiden voimavaroja ja riittävän hyvää vanhemmuutta tukevat hyvä vuorovaikutus, toisten arvostava ja kunnioittava kohtelu sekä turvallisuus.

podcastNina Lyytinen28. kesäkuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, TerveystaloKommentoi

66. Pitkittyneet toiminnalliset oireet. Vieraana Sanna Selinheimo.

Toiminnalliset häiriöt ovat laaja sateenvarjokäsite moninaiselle joukolle erilaisia oiretiloja. Pitkittyessään toiminnalliset oireet heikentävät elämänlaatua ja vaikuttavat myös työ- ja toimintakykyyn.

Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkija, psykologi Sanna Selinheimo. Keskustelemme Sannan kanssa pitkittyneistä toiminnallisista oireista ja niiden vaikutuksesta hyvinvointiin. Hän väitteli hiljattain fyysisten oireiden kokemiseen vaikuttavista tekijöistä.

Toiminnalliset oireet ovat kehon fysiologisia reaktioita, joita on ajoittain kaikilla esimerkiksi stressi- ja kuormitustilanteissa. Oireita ovat mm. erilaiset kivut, vatsan toimintahäiriöt, lihasjännitys, hengitysoireet, iho-oireet, univaikeudet ja kognitiiviset oireet kuten keskittymisvaikeudet. Toiminnalliset oireet ovat yksilöllisiä ja vaihtelevat sekä voimakkuudeltaan että kestoltaan. Oireista kärsiviä voidaan auttaa saavuttamaan elämänlaatua ylläpitävä hoitotasapaino mm. psykoterapeuttiselle tuella.

podcastNina Lyytinen21. kesäkuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Sanna Selinheimo, toiminnalliset oireet, toiminnalliset häiriöt, pitkittyneet oireet, toiminnalliset oireistotKommentoi

65. Miten tukea (nuorta) mieltä töissä? Vieraina Sanna-Mari Myllynen ja Tuija Turunen.

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Mielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen.

podcastNina Lyytinen14. kesäkuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Tuija Turunen, psykoterapeutti, psykoterapia, lyhytpsykoterapia, Sanna-Mari Myllynen, Terveystalo, työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, työterveys, mielenterveys, työelämäKommentoi

64. Uni ja ahdistuneisuus. Vieraina Aino Kohtala ja Eemil Partinen.

*Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Uni on tärkeää fyysisen ja psyykkisen hyvinvointimme kannalta. Uneen voi liittyä myös ongelmia. Näistä yleisin on unettomuus. Univaikeuksista puhutaan silloin, kun uni häiriintyy. Silloin uni ei ole ole virkistävää eikä palauttavaa ja se vaikuttaa työ- ja toimintakykyyn sekä yleiseen jaksamiseen. Usein ahdistuneisuus lisää uniongelmia ja unen häiriöt voivat puolestaan lisätä ahdistusta.

Tässä jaksossa keskustelemme unesta ja ahdistuneisuudesta unihäiriöiden hoitoon perehtyneen lääkäri Eemil Partisen ja Terveystalon alueellisen johtavan psykologi-psykoterapeutin, psykologian tohtori Aino Kohtalan kanssa.

Univaje voi lisätä ylivirittyneisyyttä ja sitä kautta lisätä ahdistusta. Murehtimistaipumus altistaa myös ahdistukselle ja unettomuudelle. Mielialaoireiden ja univaikeuksien yhteydestä voi syntyä noidankehä, jota voi olla vaikea katkaista itsehoitokeinoin.

63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen.

Milloin olet viimeksi kokenut työn imua? Oletko uppoutunut työhön ja nautitko työstä? Työn imun seurauksena työssä viihtyy ja siihen haluaa panostaa. Kaikissa töissä voidaan kokea työn imua.

Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työn imusta.

Työntekijän näkökulmasta työn imu tarkoittaa mielekkäitä kokemuksia työssä, tyytyväisyyttä työhön ja myös tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työn imu voi olla suojaava tekijä työuupumukselle. Organisaatiotasolla työn imu tarkoittaa parempaa sitoutumista työhön ja se lisää myös työn tuottavuutta. Työn imu on tarttuva ilmiö. Se leviää työyhteisössä. Työn imua voidaan vahvistaa mm. palvelevalla johtamisella ja työn tuunaamisella.

podcastNina Lyytinen17. toukokuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, työn imu, työuupumus, työhyvinvointi, työhyvinvoinnin johtaminen, Jari Hakanen, työelämä kommentti

62. Lähijohtajan hyvinvointi. Vieraina Janne Annunen ja Jaakko Sahimaa.

Hyvä johtaminen tuottaa tulosta ja hyvinvointia. Voisi ajatella, että hyvän johtamisen takana on myös hyvinvoiva lähijohtaja tai esihenkilö. Lähijohtaja kohtaa työssään moninaisia ja usein ristiriitaisia odotuksia työntekijöiltä, omalta esihenkilöltään ja myös itseltään. Nämä ristiriidat haastavat lähijohtajan hyvinvointia.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina lähijohtajien ja esihenkilöiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta keskustelemassa ovat Hyvä paha johtaminen -podcastin juontajat Educo Valmennustalo Oy:n toimitusjohtaja, The Ken Blanchard Companiesin Global Partner, KTM Janne Annunen sekä organisaatiopsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Jaakko Sahimaa.

Työelämän kiihtyminen sekä paikasta ja ajasta riippumattoman työn mukanaan tuomat vaikeudet irrottautua työstä haastavat myös lähijohtajan hyvinvointia. Usein lähijohtajien työn organisointi keskittyy myös asioiden johtamiseen, jolloin ihmisten johtamiselle ei ole aikaa tai kunnollista mahdollisuutta.

podcastNina Lyytinen10. toukokuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, työelämäKommentoi

61. Mistä tietää miten lapsi tai nuori oikeasti voi? Vieraina Silja Kosola ja Tania Virintie.

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Lapsuudessa koetut tapahtumat, sosiaaliset suhteet ja kasvuympäristö luovat pohjan nuoruuden psyykkiselle kehitykselle. Nuorille olisikin tärkeää taata kasvurauha. Viime vuosina lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden käyttö on kuitenkin ollut kasvussa.

Tässä jaksossa keskustelemme lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnista sekä keinoista, joilla vanhempi voi olla tätä tukemassa nuorisolääketieteen dosentti Silja Kosolan ja Terveystalon Helsingin keskustan alueen vastaavan psykologin Tania Virintien kanssa.

Silja Kosola on yleislääketieteen erikoislääkäri ja entinen Helsingin koulu- ja opiskeluterveydenhuollon johtava ylilääkäri. Tania Virintie on toiminut urallaan lastensuojelun, lastenpsykiatrian ja erilaisten lapsi- ja perhepalvelujen kentillä.

Lasten ja nuorten kehitykseen vaikuttavat yksilöllisten tekijöiden lisäksi mm. kasvuympäristö, tärkeät ihmissuhteet läheisiin ja vertaisiin ja oppimisympäristö. Nuori rakentaa identiteettiä, pohtii asioita, jotka on itselle tärkeitä, kelpaako vertaistensa joukossa ja myös seksuaalisuus kehittyy. Viime vuosina nuorten elämä on muuttunut aiempaa kiireisemmäksi ja osa nuorista kärsii kovista suorituspaineista koulussa ja harrastuksissa.

podcastNina Lyytinen3. toukokuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Silja Kosola, Tania Virintie, kaupallinen yhteistyö, lapset, nuoret, mielenterveys, TerveystaloKommentoi

60. Mitä psykoterapiassa tapahtuu? Vieraina Kaisa Humaljoki, Matti Isosävi ja Anni Saukkola

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Psykoterapia on tutkitusti vaikuttavaa keskusteluhoitoa erilaisiin mielen ongelmiin. Asiakkaan tarpeesta riippuen psykoterapia voi olla lyhytkestoista muutaman kerran tapaamisesta pitkään useamman vuoden psykoterapiaan. Psykoterapiassa voi turvallisessa terapeuttisessa vuorovaikutussuhteessa psykoterapeutin ohjauksessa saada apua mielen ongelmiin ja oppia ymmärtämään itseään paremmin.

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä psykoterapiassa tapahtuu. Vierainani ovat Terveystalon lääkäri Anni Saukkola, pari- ja perhepsykoterapeutti Kaisa Humaljoki, sekä psykologi, psykoterapeutti Matti Isosävi. Kaisa ja Matti työskentelevät Terveystalo Fokus Mielen erikoisyksikössä, jossa asiantuntijat auttavat kaikissa mielen hyvinvointiin liittyvissä asioissa.

podcastNina Lyytinen19. huhtikuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, psykoterapia, psykoterapeutti, paripsykoterapeutti, Mitä psykoterapiassa tapahtuu, lyhytpsykoterapia, psykoterapian hyödyt, Anni Saukkola, Lääkäri Anni, Kaisa Humaljoki, Matti Isosävi, TerveystaloKommentoi

Extra: Miten Psykopodiaa tehdään? 2-vuotisjuhlajakso.

Extra: Miten Psykopodiaa tehdään? 2-vuotisjuhlajakso.

Olemme saaneet teiltä kuuntelijoita toiveita, että kertoisimme podcastin taustoista ja pääsisitte kurkistamaan siihen, miten teemme Psykopodiaa-podcastia. Ensimmäinen jakso julkaistiin 1.4.2019 ja nyt 2-vuotissynttärien kunniaksi tuntui oikealta hetkeltä tehdä tällainen juhlajakso!

Näiden kahden vuoden aikana Psykopodiaan jaksoja on kuunneltu yli puoli miljoonaa kertaa ja sillä on yli 12 000 tilaajaa pelkästään Spotifyssä! Aivan mahtavaa! Tästä kuuluu iso kiitos kaikille teille kuuntelijoille ja mahtaville asiantuntijavieraille!

Tässä jaksossa vieraina olemme minä, Nina Lyytinen ja aviomieheni, Psykopodiaan tuottaja Mikko Heiskala. Vierailevana isäntänä meitä haastattelee kumppanimme Suomen Podcastmedian vastaava tuottaja Joona Haarala. Joonalla on pitkä ura mm. radiotoimittajana.

Keskustelemme jaksossa mm. siitä, miten Psykopodiaa sai alkunsa, millaista sen tekeminen on, millainen työnjako meillä on ja mitkä ovat meille tärkeitä asioita ja tavoitteita podcastin teossa.

podcastNina Lyytinen5. huhtikuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, bonus, Mikko Heiskala, Joona Haarala, Suomen Podcastmedia, miten podcastia tehdään, Miten Psykopodiaa tehdään kommentti

59. Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta. Vieraana Nina Vaaranen-Valkonen.

[Sisältövaroitus: Jaksossa käsitellään seksuaaliväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvia seksuaalirikoksia.]

Lapsuudessa koettu seksuaaliväkivalta voi olla häirintää, houkuttelua seksuaalisiin tarkoituksiin, fyysistä väkivaltaa tai muuten lapsen rajoja rikkovia tekoja. Seksuaaliväkivalta on väärin. Vastuussa on tekijä, ei lapsi.

Tässä jaksossa keskustelen Suojellaan Lapsia ry:n toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkosen kanssa lapsuudessa koetusta seksuaaliväkivallasta ja siitä toipumisesta

Lapsena koettu seksuaaliväkivalta satuttaa syvästi ja voi herättää monenlaisia tunteita, kuten häpeää, syyllisyyttä, pelkoa ja avuttomuutta. Väkivallan kokemuksesta voi olla vaikea puhua. Häpeä on tehokas hiljentäjä. Se voi nostaa myös avun hakemisen kynnystä.

Seksuaaliväkivallan kokemuksesta voi ja saa toipua. Toipuminen alkaa usein siitä, että tekoa, jonka kohteeksi on joutunut, ei tarvitse enää piilottaa - vaan siitä saa puhua esimerkiksi ammattiauttajan tai itselle turvalliseksi koetun aikuisen kanssa. Asian kanssa ei kannata jäädä yksin.

podcastNina Lyytinen29. maaliskuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Nina Vaaranen-Valkonen, seksuaaliväkivalta, seksuaalinen häirintä, traumatisoituminen, Suojellaan Lapsia ry, toipuminen, psykoterapeutti, seksuaalinen hyväksikäyttö, seksuaalinen väkivalta, hyväksikäyttöKommentoi

58. Mielen hyvinvointia luonnosta. Vieraina Kirsi Salonen, Mikko Pohjola ja Sampo Pohjola.

* Sisältää kaupallista yhteistyötä Korpi ForRestin kanssa.

Luonnolla on tutkitusti paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia, myös mielelle. Virkistymisen, palautumisen ja elpymisen lisäksi on havaittu jopa tervehtymisen kokemuksia. Luontokokemuksista voidaan saada hyötyä myös hoidolliseen ja omaehtoiseen psyykkiseen prosessointiin.

Tässä jaksossa vieraitani ovat psykologian tohtori, psykoterapeutti Kirsi Salonen sekä Korpi ForRestin perustajat Mikko ja Sampo Pohjola.

Keskustelemme Kirsi Salosen kanssa luonnon hyvinvointi- ja terveysvaikutuksista ja Mikko ja Sampo Pohjolan kanssa virtuaalisten luontoelämyksien hyödyntämisestä tietotyön tauottamisessa ja työhyvinvoinnin edistämisessä.

Luonnosta saatavat hyvinvointivaikutukset ilmenevät nopeasti ja niiden vaikutukset ovat usein pitkäkestoisia. Luontokokemus on mahdollista tuoda myös työpäivien taukoihin moniaistisen virtuaalielämyksen avulla, mobiiilisti tai tätä varten suunnitellussa taukotilassa. Ohjatut luontokokemukset voivat tukea hoidollisesti psyykkistä prosessointia ja lieventää ristiriitaista suhtautumista luontoon.

57. Miten tehdä onnistunut elämäntapamuutos? Vieraana Anu Tevanlinna.

Oletko joskus epäonnistunut elämäntapamuutoksessa? Et ole ainoa. Useimmilla meistä on kokemusta epäonnistumisista niissä. Olemme kenties tavoitelleet täyttä suunnanmuutosta ja tuloksia nopeasti tiukan kurinalaisesti - ja sitten pettyneet itseemme, kun tulokset eivät ole olleet toivotunlaisia.

Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Anu Tevanlinna. Keskustelemme Anun kanssa siitä kuinka tehdä onnistunut elämäntapamuutos. Anu on kirjoittanut aiheesta kirjan Hyvinvointia mielelläsi - Arvoista suunta elämäntapamuutokseen.

podcastNina Lyytinen1. maaliskuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Anu Tevanlinna, elämäntapamuutos, miten tehdä onnistunut elämäntapamuutos, kuinka onnistua elämäntapamuutoksessa, tietokirjailija, Hyvinvointia mielelläsi, hyvinvointi, muutosKommentoi

56. Miten turvaat lastasi digiliikenteessä? Vieraana Nina Vaaranen-Valkonen.

Digitaalisissa ympäristöissä on lapsille paljon hyvää ja hyödyllistä - mutta myös haitallista ja vaarallista. Jokaisella lapsella on oikeus tietoon, oppimiseen ja turvallisuuteen myös digitalisoituneessa yhteiskunnassamme.

Tässä jaksossa keskustelen Suojellaan lapsia ry:n toiminnanjohtaja, erityisasiantuntija, psykoterapeutti Nina Vaaranen-Valkosen kanssa siitä, miten voit turvata lasta digitaalisessa ympäristössä.

Suurin riski digitaalisissa ympäristöissä olemme me ihmiset, eivät laitteet tai digitaalinen media. Kuka tahansa voi joutua haitallisen sisällön äärelle tai erilaisten huijausten, häirinnän tai muiden rikosten kohteeksi. Lapselle voi tulla vastaan yllättäviä, pelkoakin aiheuttavia tilanteita.

podcastNina Lyytinen15. helmikuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Nina Vaaranen-Valkonen, turvallisesti digiliikenteessä, lasten digiturvataidot, digitaalinen media, seksuaaliväkivalta, seksuaalinen häirintä, häirintä, Suojellaan Lapsia ry, psykoterapeuttiKommentoi

55. Miten irrottaudut työstä? Psykologinen palautuminen. Vieraana Anniina Virtanen.

Miten palaudut työstä? Onnistutko irrottautumaan työstä? Psykologinen palautuminen työstä tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn aiheuttamasta kuormituksesta. Riippumatta työmme luonteesta, se kuluttaa voimavarojamme. Onnistunut palautuminen ja työstä irrottautuminen on tärkeää hyvinvoinnillemme - ja kyvyllemme tehdä hyvää työtä.

Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen. Hänen väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa. Keskustelemme Anniinan kanssa työstä irrottautumisesta ja psykologisesta palautumisesta.

podcastNina Lyytinen1. helmikuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Anniina Virtanen, työhyvinvointi, työ, työelämä, työstä irrottautuminen, työn merkityksellisyys, palautuminen, psykologinen palautuminenKommentoi

54. Tunnesyöminen. Vieraana Katarina Meskanen.

Tunnesyöminen on yleistä. Se ei ole nälkään syömistä vaan tunne-elämän tarpeiden tyydyttämistä. Tunnesyömisellä haetaan helpotusta ja lohtua erilaisissa tilanteissa.

Tässä jaksossa keskustelen tunnesyömisesta psykologi ja tietokirjailija Katarina Meskasen kanssa. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Pysäytä tunnesyöminen.

Tunnesyöminen ilmenee monella eri tavalla. Siihen voi liittyä yksin ja salaa syömistä, itsensä palkitsemista, lohduttamista ja turvan hakemista. Epämukavat ja hankalat tunteet, kuten häpeä ja syyllisyys, eivät kuulu terveeseen syömiseen. Ne voivat olla hälytysmerkkejä vääristyneestä suhteesta syömiseen.

podcastNina Lyytinen18. tammikuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, tunnesäätelytaidot, tunnesäätely, tunnesyöminen, pysäytä tunnesyöminen, mistä apua tunnesyömiseen, Katarina Meskanen, tunteetKommentoi

53. Miten tehdä parempia valintoja? Vieraana Satu Pihlaja.

Teemme pieniä ja suurempiakin valintoja jatkuvasti. Mitä vaatteita puemme aamulla, mitä syömme lounaaksi, lähdemmekö lenkille vai jäämmekö sohvalle, vaihdammeko työpaikkaa tai asuntoa?

Valintojen tekeminen voi olla usein vaikeaa. Meille tarjolla olevien vaihtoehtojen määrä on kasvanut, kiire ja stressi kaventavat ajatteluamme valintoja tehdessä. Emme ehkä edes huomaa, että olemme tilanteessa, jossa kannattaisi tehdä tietoinen valinta.

Tässä jaksossa vieraanani on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija Satu Pihlaja. Keskustelemme Sadun kanssa siitä, miten tehdä valintoja paremmin. Hän on kirjoittanut aiheesta tietokirjan Valinnan paikka.

podcastNina Lyytinen4. tammikuuta 2021Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, Satu Pihlaja, Valinnan paikka, valintojen tekeminen, päätöstenteko, päätöstenteon psykologiaa, psykoterapeutti, miten tehdä parempia valintoja, valinnanvaikeus, itsetuntemus, arvotKommentoi

52. Verkostoituminen ja verkostot yksinyrittäjän tukena. Vieraina Markus Kantola, Tanja Lepistö ja Marika Lähde.

52. Verkostoituminen ja verkostot yksinyrittäjän tukena. Vieraina Markus Kantola, Tanja Lepistö ja Marika Lähde.

Kaupallinen yhteistyö: VERTTI-hanke, jota hallinnoi Hämeen ELY-keskus ja rahoittaa ESR. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä VERTTI-hankkeen kanssa.

Verkostoitumisesta on yrittäjälle monia hyötyjä. Yrittäminen tarjoaa vapautta ja joustavuutta työhön, mutta se voi olla myös hyvin yksinäistä puurtamista. Verkostot voivat tukea mm. yritystoiminnan menestystä, yrittäjän hyvinvointia, oppimista ja yrittäjäidentiteetin kehittymistä.

Tässä jaksossa keskustelen verkostoitumisesta ja sen hyödyistä erityisesti yksin- ja mikroyrittäjille. Vierainani ovat VERTTI-hankkeessa yrittäjien verkostoitumista tutkineet ja siihen uusia malleja kehittäneet projektipäällikkö Marika Lähde Prizztech Oy:stä sekä tutkijatohtori Markus Kantola ja projektitutkija, tohtorikoulutettava Tanja Lepistö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

podcastNina Lyytinen7. joulukuuta 2020Nina Lyytinen, psykopodiaa, psykologia, psykologi, verkostot, verkostoituminen, yrittäjän hyvinvointi, yrittäjä, yksinyrittäjä, työ, Markus Kantola, Tanja Lepistö, Marika Lähde, työelämäKommentoi

51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen.

Työuupumus on voimavarojen ehtymistä, joka on seurausta pitkittyneestä työstressistä. Viime aikoina työuupumuksesta on keskusteltu myös ns. siviiliuupumuksen ja uupumuksen käsitteillä. Mistä työuupumuksessa sitten oikein on kysymys?

Tässä jaksossa vieraanani Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työ- ja siiviliuupumuksesta.

Työuupumuksen taustalla on aina työhön liittyviä kuormitustekijöitä kuten esimerkiksi pitkittynyt liiallinen työkuormitus, ratkaisemattomat ristiriidat ja arvostuksen puute.

Tutkimuksissa kielteisillä elämäntapahtumilla on löydetty olevan lievä myönteinen yhteys työuupumukseen. Yksikään työuupumus ei kuitenkaan aiheudu siiviilielämän asioista.

50. Lääkärien mielen hyvinvointi ja avun hakemisen tabu. Vieraina Anni Saukkola ja Katri Laine.

Lääkäreillä kynnys avun hakemiseen mielenterveyden ongelmiin on muita korkeampi. Tekijöinä tämän taustalla voivat olla mm. yleinen mielenterveysongelmiin liitetty stigma, ammatillinen väheksyntä ja omat sisäiset pelot.

Tässä jaksossa vierainani ovat lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola ja psykologi, psykoanalyytikko Katri Laine. Keskustelemme heidän kanssaan lääkärien mielen hyvinvoinnista ja avun hakemisen tabusta.

On tärkeä muistaa, että kenenkään ei tarvitse selvitä yksin. Ei edes ammattiauttajan. Apua voi hakea ja ottaa vastaan. Ammattiroolista luopuminen ja avun tarvitsijan rooliin asettuminen voi nostaa pintaan turvattomuuden tunteita. Lääkärit voivat lykätä hoitoon hakeutumista leimaantumisen pelon ja ammatillisen väheksynnän johdosta. Auttamisen ammattilaisen on tärkeä oppia tunnistamaan myös omia rajoja ja stressireaktioita.