Julkaisut tunnisteella työelämä
72. Miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Vieraina Katja Ekman ja Tanja Rokkanen.

Kaupallinen yhteistyö: Elo

Strategisen työkykyjohtamisen tavoitteet linkittyvät liiketoiminnan tavoitteisiin ja ne ovat mitattavissa. Henkilöstöjohtaminen ei ole siitä irrallista, eikä tarkastelussa ole vain yksilöiden terveydentila.

Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten ja miksi työkykyä kannattaa johtaa strategisesti? Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäällikko Katja Ekman ja johtava asiantuntijalääkäri Tanja Rokkanen.

Strategista työkykyjohtamista ei voi ulkoistaa. Yrityksen tulee johtaa sitä sekä tehdä yhteistyötä strategisten kumppanien kuten työterveyshuollon ja työeläkeyhtiön kanssa. Konkreettisesti strategisen työkykyjohtamisen vaikutukset näkyvät viivan alla: sairauspoissaolo- ja työkyvyttömyyskustannuksissa sekä yrityksen tuottavuudessa.

Lue lisää
70. Inhimillisempää työelämää työkykyjohtamisella. Vieraina Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

* Kaupallinen yhteistyö: Elo

Onko uupumuksesta tullut osa nykyaikaista työkulttuuria? Onko työelämässä jotakin sellaista, mikä ajaa ihmiset uupumuksen partaalle? Nykyään työelämässä korostuvat aiempaa enemmän psykososiaaliset kuormitustekijät. Odotukset työlle ja siinä menestymiselle voivat olla myös aiempaa suuremmat.

Tämän Psykopodiaa jakson aiheena on se, miten työpaikoilla voidaan rakentaa inhimillistä työkulttuuria ja tukea työhyvinvointia työuupumuksen sijaan. Psykologi Nina Lyytisen asiantuntijavieraina ovat työeläkeyhtiö Elon työkykyjohtamisen kehittämispäälliköt Noora Poussu ja Päivi Pärkkä.

Työkykyyn vaikuttavat työpaikan olosuhteet, kuten työmäärä, johtaminen, viestintäkulttuuri, sosiaaliset suhteet ja arvot sekä myös yksilölliset tekijät. Työkykyjohtaminen on käytännön hyvää johtamista, jossa suorituksen johtamisen lisäksi ymmärretään ihmisten erilaisuus, motivaatiotekijät ja voimavarat, ja jossa puututaan rohkeasti ja ennakoivasti työkykyyn vaikuttaviin tekijöihin.

Lue lisää
65. Miten tukea (nuorta) mieltä töissä? Vieraina Sanna-Mari Myllynen ja Tuija Turunen.

* Kaupallinen yhteistyö: Terveystalo

Mielenterveyssyistä aiheutuvat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvussa. Työelämässä tarvitaan osaamisen lisäksi myös rohkeutta puhua työhyvinvoinnista ja mielenterveydestä. Mielenterveyttä ei voi erottaa muusta terveydestä. Se on osa ihmistä ja siten myös työelämää. Nuorilla vaikuttaisi olevan matalampi kynnys puhua mielenterveydestä kuin vanhemmalla sukupolvella. Työuran alussa nuoret voivat tarvita erityistä tukea, myös mielen hyvinvoinnin asioissa.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen kanssa siitä, miten mieltä ja mielen hyvinvointia voidaan tukea töissä keskustelemassa ovat SOK:n työhyvinvointijohtaja Sanna-Mari Myllynen ja Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti Tuija Turunen.

Lue lisää
63. Työn imu. Vieraana Jari Hakanen.

Milloin olet viimeksi kokenut työn imua? Oletko uppoutunut työhön ja nautitko työstä? Työn imun seurauksena työssä viihtyy ja siihen haluaa panostaa. Kaikissa töissä voidaan kokea työn imua.

Tässä jaksossa vieraanani on Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työn imusta.

Työntekijän näkökulmasta työn imu tarkoittaa mielekkäitä kokemuksia työssä, tyytyväisyyttä työhön ja myös tasapainoa työn ja muun elämän välillä. Työn imu voi olla suojaava tekijä työuupumukselle. Organisaatiotasolla työn imu tarkoittaa parempaa sitoutumista työhön ja se lisää myös työn tuottavuutta. Työn imu on tarttuva ilmiö. Se leviää työyhteisössä. Työn imua voidaan vahvistaa mm. palvelevalla johtamisella ja työn tuunaamisella.

Lue lisää
62. Lähijohtajan hyvinvointi. Vieraina Janne Annunen ja Jaakko Sahimaa.

Hyvä johtaminen tuottaa tulosta ja hyvinvointia. Voisi ajatella, että hyvän johtamisen takana on myös hyvinvoiva lähijohtaja tai esihenkilö. Lähijohtaja kohtaa työssään moninaisia ja usein ristiriitaisia odotuksia työntekijöiltä, omalta esihenkilöltään ja myös itseltään. Nämä ristiriidat haastavat lähijohtajan hyvinvointia.

Tässä jaksossa psykologi Nina Lyytisen vieraina lähijohtajien ja esihenkilöiden hyvinvoinnista ja sen tukemisesta keskustelemassa ovat Hyvä paha johtaminen -podcastin juontajat Educo Valmennustalo Oy:n toimitusjohtaja, The Ken Blanchard Companiesin Global Partner, KTM Janne Annunen sekä organisaatiopsykologi, yrittäjä ja tietokirjailija Jaakko Sahimaa.

Työelämän kiihtyminen sekä paikasta ja ajasta riippumattoman työn mukanaan tuomat vaikeudet irrottautua työstä haastavat myös lähijohtajan hyvinvointia. Usein lähijohtajien työn organisointi keskittyy myös asioiden johtamiseen, jolloin ihmisten johtamiselle ei ole aikaa tai kunnollista mahdollisuutta.

Lue lisää
55. Miten irrottaudut työstä? Psykologinen palautuminen. Vieraana Anniina Virtanen.

Miten palaudut työstä? Onnistutko irrottautumaan työstä? Psykologinen palautuminen työstä tarkoittaa kehon ja mielen elpymistä työn aiheuttamasta kuormituksesta. Riippumatta työmme luonteesta, se kuluttaa voimavarojamme. Onnistunut palautuminen ja työstä irrottautuminen on tärkeää hyvinvoinnillemme - ja kyvyllemme tehdä hyvää työtä.

Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija ja Työterveyslaitoksen tutkija Anniina Virtanen. Hänen väitöskirjansa käsittelee psykologista palautumista. TTL:lla hän on mukana Kimmoisat työntekijät muuttuvassa työelämässä -hankkeessa. Keskustelemme Anniinan kanssa työstä irrottautumisesta ja psykologisesta palautumisesta.

Lue lisää
52. Verkostoituminen ja verkostot yksinyrittäjän tukena. Vieraina Markus Kantola, Tanja Lepistö ja Marika Lähde.

Kaupallinen yhteistyö: VERTTI-hanke, jota hallinnoi Hämeen ELY-keskus ja rahoittaa ESR. Tuottava ja tuloksellinen työelämä -koordinaatiohanke viestii yhteistyössä VERTTI-hankkeen kanssa.

Verkostoitumisesta on yrittäjälle monia hyötyjä. Yrittäminen tarjoaa vapautta ja joustavuutta työhön, mutta se voi olla myös hyvin yksinäistä puurtamista. Verkostot voivat tukea mm. yritystoiminnan menestystä, yrittäjän hyvinvointia, oppimista ja yrittäjäidentiteetin kehittymistä.

Tässä jaksossa keskustelen verkostoitumisesta ja sen hyödyistä erityisesti yksin- ja mikroyrittäjille. Vierainani ovat VERTTI-hankkeessa yrittäjien verkostoitumista tutkineet ja siihen uusia malleja kehittäneet projektipäällikkö Marika Lähde Prizztech Oy:stä sekä tutkijatohtori Markus Kantola ja projektitutkija, tohtorikoulutettava Tanja Lepistö Turun kauppakorkeakoulun Porin yksiköstä.

Lue lisää
51. Työuupumus, siviiliuupumus vai vain uupumus? Vieraana Jari Hakanen.

Työuupumus on voimavarojen ehtymistä, joka on seurausta pitkittyneestä työstressistä. Viime aikoina työuupumuksesta on keskusteltu myös ns. siviiliuupumuksen ja uupumuksen käsitteillä. Mistä työuupumuksessa sitten oikein on kysymys?

Tässä jaksossa vieraanani Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen. Keskustelemme Jarin kanssa työ- ja siiviliuupumuksesta.

Työuupumuksen taustalla on aina työhön liittyviä kuormitustekijöitä kuten esimerkiksi pitkittynyt liiallinen työkuormitus, ratkaisemattomat ristiriidat ja arvostuksen puute.

Tutkimuksissa kielteisillä elämäntapahtumilla on löydetty olevan lievä myönteinen yhteys työuupumukseen. Yksikään työuupumus ei kuitenkaan aiheudu siiviilielämän asioista.

Lue lisää
49. Eettinen johtaminen. Vieraana Erika Heiskanen.

Mitä on eettinen johtaminen? Mitä hyötyä siitä on? Onnistunut eettinen johtaminen edistää sekä tuottavuutta että työhyvinvointia samanaikaisesti.

Tässä jaksossa vieraanani on psykologi, valmentaja, Juuriharja Consulting Group Oy:n partneri ja tietokirjailija Erika Heiskanen. Keskustelemme Erikan kanssa eettisestä johtamisesta.

Eettiseen johtamiseen liittyy vahvasti työhyvinvoinnin hallinta, työn organisointiin liittyvää osaamista ja kustannustekijöiden ymmärtämistä. Eettinen johtaja tarttuu ongelmiin, eikä anna ihmisten ja organisaation hukata aikaa ja resursseja esimerkiksi ristiriitatilanteisiin.

Lue lisää
44. Psykologinen testaus ja henkilöarviointi. Vieraana Jari Lipsanen.

Millainen ihminen sinä olet? Miten kuvailisit itseäsi työssä tai vapaa-ajalla? Millaisia ihmisiä haluaisit palkata työnantajana yritykseesi töihin? Ihmisten piirteitä voidaan arvioida psykologisilla testeillä ja hakijan soveltuvuutta työtehtävään myös psykologisia testejä hyödyntävillä henkilöarvioinneilla.

Tässä jaksossa keskustelemme psykologisista testauksesta ja henkilöarvioinnista Suomen Psykologiliiton testilautakunnan puheenjohtaja ja psykometriikan yliopisto-opettaja Jari Lipsasen kanssa.

Lue lisää
41. Millenniaalit työelämässä. Vieraana Karoliina Mellanen.

Kärsimätön, itsekeskeinen ja vaikeasti johdettava. Tällaisiako ovat millenniaalit, joita työvoimasta on jo puolet? Tämä sukupolvi määrittelee työn tekemisen seuraaviksi vuosikymmeniksi. Mitä heiltä voi oppia, mitä vahvuuksia heillä on?


Tässä jaksossa keskustelemme millenniaaleista työelämässä psykologi, tietokirjailija ja yritysvalmentaja Karoliina Mellasen kanssa. Karoliina on kirjoittanut yhdessä Atte Mellasen kanssa kirjan Hyvät, pahat ja millenniaalit - kuinka meitä tulisi johtaa.

Lue lisää
39. Yrityskulttuurin johtaminen. Vieraina Heli Rautjärvi ja Kiisa Hulkko-Nyman.

<< Sisältää kaupallista yhteistyötä Mandatum Lifen kanssa. >>

Yrityskulttuuri on se yhdessä toimimisen tapa, joka sisältää yrityksen arvot, uskomukset ja tavoitteet. Kulttuurin tulee olla tiedostettu ja tietoisesti johdettu tavoitteisiin pääsemiseksi.

Palkitseminen tukee organisaation kulttuuria. Palkitsemisella on merkittävä vaikutus yrityksen tuloksellisuuteen, henkilöstön motivaatioon, sitoutumiseen ja työtyytyyväisyyteen.

Tässä jaksossa vierainani ovat työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi ja Leidenschaftin yrityskulttuurimuotoilija Heli Rautjärvi sekä psykologi, tulospalkitsemisen strategisesta roolista suomalaisyrityksissä Aalto-yliopistosta väitellyt Mandatum Lifen palkitsemispalvelujen liiketoimintajohtaja Kiisa Hulkko-Nyman.

Keskustelemme Heli Rautjärven kanssa yrityskulttuurin johtamisesta ja Kiisa Hulkko-Nymanin kanssa siitä, miten hyvällä palkitsemisella voidaan tukea haluttua yrityskulttuuria.

Lue lisää
34. Terveydenhuollon ammattilaisten psyykkinen hyvinvointi COVID-19 pandemiassa. Vieraina Helinä Häkkänen-Nyholm ja Atte Varis. Koronan Psykopodiaa 6

COVID-19 pandemia asettaa erityisesti terveydenhuollon ammattilaisten stressin sietokyvyn ja jaksamisen koetukselle. He testaavat mahdollisesti virukseen sairastuneita sekä työskentelevät sairastuneiden kanssa. Haastavan työn lisäksi kohonnut riski omasta tai läheisten sairastumisesta voi aiheuttaa huolta myös arjessa.

Tässä jaksossa keskustelemme  terveydenhuollon ammattilaisten psyykkisestä hyvinvoinnista COVID-19 pandemiassa ja henkilöstön hyvinvoinnin tukemisesta psykologian tohtori, psykoterapeutti Helinä Häkkänen-Nyholmin ja Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän johtaja Atte Variksen kanssa.

Jakso on kuudes osa Koronan Psykopodiaa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.

Lue lisää
31. Työyhteisön psykologinen turvallisuus poikkeustilanteessa. Vieraana Hanna Poskiparta. Koronan Psykopodiaa 3

Koronakriisi on ravistellut monen henkilökohtaista turvallisuuden tunnetta ja lisännyt huolta omasta terveydestä. Kriisin talousvaikutukset ovat monessa organisaatiossa olleet kovat ja välittömät. Monia on jo irtisanottu ja lomautettu. YT-neuvottelujen piirissä on vielä suurempi joukko. Miten epävarmuuden ja muutoksen keskellä voidaan tukea psykologista turvallisuutta?

Tässä jaksossa keskustelen psykologisesta turvallisuudesta ja sen johtamisesta Novetoksen työpsykologi ja valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.

Jakso on kolmas Koronan Psykopodiaa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.

Lue lisää
26. Yrittäjän henkinen hyvinvointi. Vieraana Kristian Kurikka.

Yrittäjän henkinen hyvinvointi on perusta yritykselle. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. terveys, toimintakyky, hyvät elintavat, arvot, palautuminen ja asenne.

Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä henkinen hyvinvointi on, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja miten sitä voi vahvistaa työterveyspsykologi, yrittäjä ja LinkedInin #työuupumusmies Kristian Kurikan kanssa.

Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Moni yrittäjä venyttää oman jaksamisensa rajoja ja voi esimerkiksi tinkiä riittävästä unesta. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. On tärkeä oppia tunnistamaan keinoja, jotka tukevat omaa jaksamista ja palautumista. Tämä vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa ja itselle tärkeitä arvoja.

Lue lisää
21. Laiskottelu. Miksi joskus on hyvä olla tekemättä mitään? Vieraana Vesa Nevalainen.

Onko jatkuva suorittaminen työssä ja vapaa-ajalla järkevää? Olisiko meidän hyvä opetella laiskottelun ja joutilaana olon taitoa? Tähän on helppo vastata, että jokaisen kannattaisi välillä olla tekemättä mitään. Se on mukavaa ja samalla mieli ja keho palautuvat. Jatkuva suorittaminen ja riittämättömyyden tunne taas altistavat uupumukselle.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen siitä, miksi joutenolo ja laiskuus ovat hyviä taitoja psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalaisen kanssa. Vesa on kirjoittanut yhdessä PsT Satu Kasken kanssa kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? (Kirjapaja, julkaistaan 30.1.2020)

Lue lisää
18. Sujuvampaa aivotyötä. Vieraana Virpi Kalakoski.

Työmme on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu.

Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori. 

Lue lisää
16. Psykologinen turvallisuus työyhteisössä. Vieraana Hanna Poskiparta.

Psykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.

Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti.

Lue lisää
15. Työuupumus. Vieraana Susanna Paarlahti.

Työuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijoitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa.

Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.

Lue lisää
13. Motivaatio, tavoitteet ja aikaansaaminen. Vieraana Satu Pihlaja.

Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.

Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.

Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.

Lue lisää