Kriisin kohdatessamme reagoimme monin eri tavoin. Monet meistä haluavat ymmärtää ja jäsentää tapahtunutta jollain tapaa. Mielemme voi järkkyä, voimme kokea hämmennystä, ahdistusta ja epävarmuutta.
Tässä Koronan Psykopodiaa minisarjan toisessa jaksossa keskustelemme mielen reaktioista kriisin keskellä psykologian tohtori, kriisi-, trauma- ja katastrofipsykologian asiantuntija Eija Palosaaren kanssa. Pohdimme myös miten näitä reaktioita kannattaisi kohdata ja käsitellä poikkeustilanteessa.
Tässä jaksossa pohdin koronan elämäämme tuomia muutoksia ja näiden psykologisia erityispiirteitä muihin kriiseihin verrattuna. Pohdin myös keinoja miten voimme näihin muutoksiin sopeutua, selviytyä niistä ja vahvistaa resilienssiämme.
Jakso on myös ensimmäinen Koronan Psykopodiaa minisarjasta, jossa keskustelen asiantuntijavieraideni kanssa koronakriisin psykologisista vaikutuksista ja keinoista sopeutua niihin, sekä henkilökohtaisesti että työyhteisöissä.
Lue lisääOlemme usein nopeiden muutosten ja kehityksen äärellä, erityisesti työelämässä. Vauhdissa mukana pysymisen edellytys on kyky oppia ja kehittää omaa osaamista.
Tiedon omaksumisen lisäksi oppiminen liittyy ajattelumme ja toimintamme muutokseen. Oppimiseen tarvitsemme taitoa reflektoida omaa toimintaamme sekä käyttäytymisemme taustalla olevia ajatusmalleja.
Tässä jaksossa keskustelen oppimisen psykologiasta psykologi ja learning coach Hanna Siefenin kanssa.
Lue lisääParisuhteita on monenlaisia. Ei ole vain yhdenlaista hyvää ja toimivaa suhdetta. Hyvinvoivassa parisuhteessa meillä on hyvä olla toisen kanssa, hyvä itsellä ja hyvä toisella. Parisuhteen hyvinvointiin voi vaikuttaa. Usein pienetkin toista huomioivat teot ja hyvä vuorovaikutus auttavat pitämään parisuhteen toimivana.
Tässä jaksossa keskustelemme hyvinvoivasta parisuhteesta psykoterapeutti, pariterapeutti ja työterveyspsykologi, Leena Helelä-Alhopuron kanssa.
Lue lisääYrittäjän henkinen hyvinvointi on perusta yritykselle. Hyvinvointiin vaikuttavat mm. terveys, toimintakyky, hyvät elintavat, arvot, palautuminen ja asenne.
Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä henkinen hyvinvointi on, mitä hyötyä siitä on yrittäjälle ja miten sitä voi vahvistaa työterveyspsykologi, yrittäjä ja LinkedInin #työuupumusmies Kristian Kurikan kanssa.
Yrittäjyys on monelle elämäntapa. Työ ja vapaa-aika sekoittuvat. Moni yrittäjä venyttää oman jaksamisensa rajoja ja voi esimerkiksi tinkiä riittävästä unesta. Pitkään jatkuessaan riittämätön palautuminen voi johtaa työuupumukseen. On tärkeä oppia tunnistamaan keinoja, jotka tukevat omaa jaksamista ja palautumista. Tämä vaatii kykyä reflektoida omaa toimintaa ja itselle tärkeitä arvoja.
Lue lisääKoronavirusepidemian mahdollinen puhkeaminen voi aiheuttaa ihmisissä stressiä ja huolta. Tämä on luonnollista. Viime viikkojen aikana koronaviruksesta on uutisoitu paljon.
Tässä Psykopodiaa-podcastin erikoisjaksossa keskustelen koronaviruksen mahdollisesti aiheuttamista psykologista reaktioista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan kriisipsykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.
Tässä jaksossa kuulet muun muassa miksi koronavirus voi aiheuttaa pelkoa, miten stressiä ja mahdollista ahdistusta voi säädellä, sekä millaisia stressitekijöitä karanteenissa oleminen ja sen jälkeinen aika voi aiheuttaa. Ferdinand antaa myös vinkkejä karanteeniin joutuville ja niille joille epävarmalta tuntuva tilanne tuottaa huolta ja stressiä.
Lue lisääItsemyötätunto on taito, josta on paljon hyötyä hyvinvoinnille. Tutkimuksissa on havaittu, että itsemyötätuntoiset ihmiset ovat keskimäärin tyytyväisempiä elämäänsä ja he kokevat vähemmän ahdistusta, stressiä, uupumusta ja masennusta. Itsemyötätunto on myös taito, jota voi kehittää. Harjoittaessasi itsemyötätuntoa kohtelet itseäsi, niin kuin kohtelisit ystävää - erityisesti vastoinkäymisten hetkellä.
Tässä jaksossa keskustelemme siitä, mitä itsemyötätunto on, mitä hyötyä siitä on ja miten sitä voi vahvistaa aiheesta tietokirjan (Tammi 2015) kirjoittaneen työterveyspsykologi, johtajuusvalmentajan Ronnie Grandellin kanssa. Jakson lopuksi Ronnie ohjaa harjoituksen, jota voit käyttää itsemyötätunnon kehittämiseen. Hän antaa tähän myös muita käytännön vinkkejä.
Lue lisääMiksi vihaamme?
Viha on vahva ja primitiivinen tunne. Se antaa voimaa ja sysäyksen toimintaan sekä rohkeutta puolustaa omia oikeuksia. Viha voi kuitenkin johtaa myös vallankäyttöön ja jopa väkivaltaan.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme siitä miksi vihaamme aiheesta tietokirjan kirjoittaneen Rauno Juntumaan kanssa. Hän on psykologi, filosofian tohtori ja psykoanalyytikko.
Viha on automaattinen reagointitapa muun muassa, kun ihminen kokee tulleensa loukatuksi tai uhatuksi. Viha voi nousta myös epäoikeudenmukaisuuden tai ylikuormituksen kokemuksesta. Viha voi olla oikeutettua, mutta usein se johtuu tiedon puutteesta, virheellisistä käsityksistä ja itsereflektoinnin puutteesta. Sen lisäksi että vihan tunne kapeuttaa ihmisen ajattelukykyä, se myös sumentaa kykyä tuntea myötätuntoa ja välittää toisista. Vihan hallitseminen voi olla työlästä, mutta mahdotonta se ei ole.
Lue lisääPsykoterapia on hoitoa mielen ongelmiin. Mielenterveyden ongelmat ovat yleisiä ja ihan jokaisen mieli on joskus lujilla. Mielenterveyden häiriöt ovat nykyään myös suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen. Psykoterapia on tutkitusti tehokas mielenterveyshäiriöiden hoitomuoto. Viime vuosina on saatu myös uutta lupaavaa tutkimustietoa lyhytpsykoterapeuttisten interventioiden vaikuttavuudesta.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykoterapian hyödyistä ja vaikuttavuudesta Tuija Turusen kanssa. Hän on Terveystalon johtava psykologi, psykologian tohtori ja psykoterapeutti.
Psyykkiset ongelmat aiheuttavat inhimillistä kärsimystä. Psykoterapia on tutkitusti vaikuttava ja suositeltu hoitomuoto mielenterveyden ongelmissa. Psykoterapian avulla voi myös oppia ymmärtämään paremmin omaa itseään ja saada välineitä käsitellä vaikeita tunteita ja ajatuksia.
Lue lisääTilapäinen unettomuus on osa tavallista elämää. Erityisesti äkillisissä elämänmuutoksissa tai kriisitilanteissa unettomuus on luonnollinen reaktio. Väestötutkimusten mukaan unettomuus on kuitenkin lisääntynyt. Tähän vaikuttavat mm. vireyttä ilta- ja yöaikaan lisäävät haasteet, kuten esim. erilaiset mediat, epäsäännöllinen työrytmi, vuorotyö ja heikentyneet elämäntavat.
Keskustelemme jaksossa unettomuudesta psykologian tohtori, erikoispsykologi, psykoterapeutti Heli Järnefeltin kanssa. Heli työskentelee Helsingin yliopiston lehtorina ja on tätä ennen työskennellyt yli kymmenen vuotta Työterveyslaitoksella. Heli on tutkinut unettomuutta ja hänen väitöskirjansa käsitteli ryhmämuotoisen kognitiivisen käyttäytymisterapian tuloksellisuutta pitkäkestoisen unettomuuden hoidossa.
Lue lisääOnko jatkuva suorittaminen työssä ja vapaa-ajalla järkevää? Olisiko meidän hyvä opetella laiskottelun ja joutilaana olon taitoa? Tähän on helppo vastata, että jokaisen kannattaisi välillä olla tekemättä mitään. Se on mukavaa ja samalla mieli ja keho palautuvat. Jatkuva suorittaminen ja riittämättömyyden tunne taas altistavat uupumukselle.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen siitä, miksi joutenolo ja laiskuus ovat hyviä taitoja psykologian lisensiaatti, psykoterapeutti, tietokirjailija Vesa Nevalaisen kanssa. Vesa on kirjoittanut yhdessä PsT Satu Kasken kanssa kirjan Miksi kannattaa (välillä) olla tekemättä mitään? (Kirjapaja, julkaistaan 30.1.2020)
Lue lisääPsyykkisen trauman aiheuttaa traumatisoiva tapahtuma, joka saa aikaan traumaattista stressiä. Tällainen tapahtuma voi olla mikä tahansa ihmisen kokema uhkaava tilanne, joka aiheuttaa epätavallisen voimakkaita, normaalia elämää häiritseviä reaktioita.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen psyykkisistä traumoista Suomen Punaisen Ristin psykologien valmiusryhmän ja kansainvälisessä valmiudessa toimivan psykologi, psykoterapeutti Ferdinand Garoffin kanssa. Ferdinand työskentelee tällä hetkellä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) erikoistutkijana.
Lue lisääSukupuoli on moninainen ilmiö. Se ei ole jaettavissa vain kahteen selvästi toisistaan erotettavaan sukupuoleen, naiseen ja mieheen, vaan sitä kannattaa ajatella jatkumona näiden välillä. Jotkut puolestaan kokevat, että heillä ei ole sukupuolta lainkaan.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelen sukupuolen moninaisuudesta Terapiatalo Quun perustajan, psykologi Laura Blomqvistin kanssa.
Lue lisääTyömme on nykyään monella tavalla vaativampaa kuin aiemmin, myös aivoillemme. Aivotyön ergonomia, tai kognitiivinen ergonomia, pyrkii sovittamaan työtämme, sen tekemisen malleja ja työympäristöä aivoillemme sopivaksi. Aivotyölle sopiva ergonomia vaihtelee työtehtäviemme mukaan. Esimerkiksi keskittymistä vaativa tehtävä vaatii erilaista asioita kuin yhdessä tehtävä ongelmanratkaisu.
Aivot kuormittuvat töissä monella tapaa. Häiriötekijät kuten esimerkiksi puhehäly, keskeytykset ja huomion kaappaavat liikkuvat kohteet, lisäävät aivojemme kuormaa ja heikentävät työmme tehokkuutta.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme aivotyöstä ja sen sujuvoittamisesta Virpi Kalakosken kanssa. Hän on työterveyslaitoksen johtava tutkija ja psykologian tohtori.
Lue lisääPsykologinen turvallisuus on kokemus siitä, että voi tuntea olonsa turvalliseksi yhteisössä jossa on. Työpaikalla se näkyy mm. vuorovaikutuksessa. Voit kysyä asioita tai tehdä ehdotuksia pelkäämättä, että tulet nolatuksi tai nöyryytetyksi. Tunnet, että mielipiteitäsi arvostetaan.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme psykologisesta turvallisuudesta Novetoksen työpsykologi, valmentaja Hanna Poskiparran kanssa.
Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä uskalletaan ottaa vuorovaikutukseen liittyviä riskejä. Ideoiden jakamiseen kannustetaan ja omia mielipiteitä ja ajatuksia uskalletaan tuoda esille. On myös lupa puhua virheistä ja epäonnistumisista. Keskustelukulttuuri on avointa. Psykologisesti turvallisessa työyhteisössä kunnioitetaan toisten osaamista, erilaisuutta ja suhtaudutaan työkavereihin myönteisesti.
Lue lisääTyöuupumus on pitkittyneen työstressin seurauksena kehittynyt häiriötila, jonka seurauksena ihminen ei palaudu ja voimavarat loppuvat. Työuupumukselle altistavia tekijoitä ovat riittämättömät resurssit, heikot vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ja sen järjestämiseen sekä ristiriidat työntekijän omien ja työnantajan arvojen välillä.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme työuupumuksesta Pihlajalinnan työterveyspsykologian palvelupäällikkö, työn- ja organisaatioiden erikoispsykologi Susanna Paarlahden kanssa.
Susanna kuvaa työuupumusta kokonaisvaltaisena energiavajeen tilana, jota luonnehtii muun muassa uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne omaa työtä kohtaan ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.
Lue lisääItsetunto tarkoittaa tunnetta ja käsitystä omasta arvosta. Itsetunto kehittyy vuorovaikutussuhteissa ja se lähtee kehittymään jo varhaislapsuudessa, mutta omaa itsetuntoaan voi vahvistaa myös aikuisena.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme itsetunnosta ja sen vahvistamisesta psykologi, psykoanalyytikko Katri Laineen kanssa.
Hyvä itsetunto kehittyy ihmissuhteissa, joissa kokee, että on tärkeä, arvokas ja rakastettu. Välittäminen, huolenpito ja kannustava palaute vanhemmilta tai muilta läheisiltä muodostavat itsetunnon perustan. Myös myöhemmät ihmissuhteet vaikuttavat itsetunnon kehittymiseen.
Lue lisääTässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme motivaatiosta, tavoitteista ja aikaansaamisesta Satu Pihlajan kanssa. Hän on psykologi (PsL), valmentaja, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Satu on kirjoittanut kaksi kirjaa aiheesta: Aikaansaamisen taika - Näin johdat itseäsi ja Aikaansaamisen taika - työkirja.
Aikaansaaminen aiheuttaa meissä pääsääntöisesti hyvänolon tunteita. Aikaansaaminen on mielelle ja aivoille palkinto, josta tulee hyvä mieli. Tällaisen kokemuksen voi saada jo, kun esimerkiksi pääsee työpäivän alkuun. Aikaansaamisen tiellä voi olla myös haasteita ja esteitä. Usein esteet ovat henkisiä. Ihminen on hyvä näkemään vaaroja ja uhkia. Jonkin tehtävän tekemisen esteeksi voivat muodostua jo pelkät mielikuvat siitä, että tehtävä on vaikea ja että sen tekemisessä saattaa epäonnistua.
Satu antaa antaa käytännön vinkkejä siitä, miten esteitä on mahdollista voittaa, miten asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita ja työkaluja itsensä motivoimiseen.
Lue lisääTämä on jälkimmäinen kahdesta jaksosta, jossa keskustelen kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, opetusneuvos Niina Junttilan kanssa yksinäisyydestä. Hän on tutkinut aihetta yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta useita tietokirjoja.
Vastaamme tässä jaksossa Niinan kanssa kuuntelijoiden kysymyksiin yksinäisyydestä. Kiitos kaikille, jotka olitte mukana tekemässä jaksoa lähettämällä kysymyksiä Instagramissa, Facebookissa ja Twitterissä!
Lue lisääJoka kymmenes suomalainen kokee yksinäisyyttä. Yksinäisyys on ikävä, negatiivinen tunne siitä, että olemassa olevat ihmissuhteet eivät ole toiveiden mukaisia. Yksinäisyys on siis eri asia kuin halu olla yksin. Totaalinen yksinäisyys on pahaa oloa, jota moni sitä kokeva kuvaa jopa kammottavana tilana. Kokemuksena, että on näkymätön ja merkityksetön.
Tässä Psykopodiaa-podcastin jaksossa keskustelemme yksinäisyydestä kasvatuspsykologian apulaisprofessorin, yksinäisyystutkija ja opetusneuvos Niina Junttilan kanssa. Hän on tutkinut yksinäisyyttä yli 20 vuotta ja kirjoittanut aiheesta lukuisia tieteellisiä julkaisuja ja tietokirjoja.
Keskustelemme Niinan kanssa siitä, mitä yksinäisyys on, miltä se tuntuu ja miten se vaikuttaa ihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Niina kertoo myös siitä miten yksinäisyyttä voidaan ehkäistä ja miten meistä jokainen voi olla vaikuttamassa siihen.
Lue lisää
